Rakkaat seurakuntalaiset ja ystävät!
Paastonajan rukouksemme, ponnistuksemme, lupauksemme tuottavat satoa pääsiäisen pyhänä yönä, niin että olemme vapautuneita maallisista siteistä, jotta voisimme yhtyä Jeesuksen voittoon, osallistua siihen ja iloita koko sydämestämme.

Pääsiäisyönä saamme kuulla: ”Tämä on se pyhä yö, jona Herramme Jeesus Kristus nousi kuolleista. Tämän yön pyhyys karkottaa rikokset, pesee pois synnit, antaa langenneille takaisin viattomuuden, tuo murheellisille ilon, karkottaa vihan, luo yksimielisyyden ja murtaa pahan vallat” (Pääsiäisen ylistys, Messukirja).

Kirkkomme usko ja voima perustuvat Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen. Toivomme ja ilomme saavuttavat huippunsa pääsiäisen pyhänä yönä, jolloin pohdimme Jumalan suunnitelmaa ihmiskuntaa varten. Tämä pyhä yö julistaa kaikille Jeesuksen voitosta, joka on Jumalan suunnitelman kohokohta.

”Herra on totisesti ylösnoussut. Halleluja. Hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti. Halleluja” (Messukirja, pääsiäissunnuntain alkuvirsi)

Kirkko ja seurakunta ovat meidän hengelliset kotimme, lähin ympäristö, jossa itse Jumala on läsnä ja vaikuttaa meidän sydämiimme.

Jumala tekee meistä yhden perheen ja sytyttää sydämissämme kaipuuta palvella toisia, huomata toisten tarpeita, olla vastuussa toisten uskosta, heidän kristillisestä elämänsä laadusta. Jokainen meistä tarvitsee toisten apua, huomiota, rohkaisua ja läsnäoloa. Vasta silloin voimme kokea ja ymmärtää seurakunnan tarpeellisuutta – muodostamme yhden perheen, jotta meidän olisi helpompaa säilyttää uskomme aitoutta ja voimaa.

Piispamme Teemu Sippo SCJ visitaationsa aikana seurakunnassamme vahvisti meidän yhteyttämme koko hiippakunnan yhteisöön, tutustui seurakuntamme elämään ja toimintaan, huomasi ongelmat ja haasteet. Hän ilmaisi ilonsa siitä, että seurakunnassamme pyrimme jatkuvasti kehittämään yhteisöllistä rukouselämää ja ohjaamaan seurakuntalaisia syvempään hengellisyyteen. Haluamme jatkaa tätä kehitystä ja tehdä parhaamme, että jokainen seurakuntalainen kokisi elävän Jumalan pelastavan läsnäolon.

Piispamme Teemu rohkaisi meidät aktivoimaan seurakunnan nuoriso, kehittämään toimintaa niille, jotka asuvat kaukana kirkosta, osallistumaan aktiivisemmin ekumeenisiin tapahtumiin ja perustamaan ryhmä, joka vierailee vanhusten, sairaiden sekä muiden kirkosta vieraantuneiden luona.

Käännyn teidän puoleenne, rakkaat seurakuntalaiset, ja rohkaisen teitä vastamaan piispamme toivomuksiin ottamalla lisää vastuutta seurakuntamme toiminnasta. Ensimmäinen askel olisi ilmoittaa valmiudestanne tehdä jotain seurakuntaamme hyväksi ja omistaa sitä varten aikaa. Sen jälkeen voisimme järjestää ryhmät, jotka hoitaisivat omat vastuualueet.

Toivon, että seurakuntalaistemme sydämissä herää rakkauden ja palvelemisen henki, niin että jokainen lahjoittaisi toisille omaa aikaa, lahjoja, kykyjä ja itse kokisi toisten huolenpitoa ja läsnäoloa.

Jumalan rakkaus ohjatkoon meitä, jotta meillä olisi yksi sydän ja yksi sielu.

Jumalan siunausta toivottaen

isä Rafal Czernia SCJ
kirkkoherra