Tänään vietämme vainajienpäivää ja rukoilemme erityisellä tavalla kaikkien kuolleiden läheistämme, omaistemme, sukulaistemme ja ystäviemme puolesta. Rukous kuolleiden puolesta, on yksi seitsemästä hengellisestä laupeuden teosta. Syksyllä luonto ympärillämme ikään kuin kuolee tai valmistuu talven uneen. Joutsenet ja muut linnut lentävät pois. Se auta meitä ajattelemaan kuolemasta. Niin hautausmaalla, jossa aika tuntuu niin kun se pysähtyisi hetkeksi, kun sytytämme kynttilöitä ja laskemme kukkia hautojen päälle me rukoilemme poisnukkuneiden puolesta.

”Vanhurskaiden sielut ovat Jumalan kädessä, eikä vaiva saavuta heitä. Tyhmien silmissä he tosin näyttävät kuolleita, ja heidän eroaan täältä pidetään onnettomuutena, heidän lähtöään meidän luotamme perikatona, mutta he ovat rauhassa” (Viis 3, 1).

Herra anna heille ikuinen lepo ja iäinen valo loistakoon heille. Levätköön he rauhassa”.